torstai 18. heinäkuuta 2013

Pengerryksen kasvit II

Tässä vielä aukkopaikka, joka näkyi edellisessä kirjoituksessanikin. Aukosta näkyy nyt hyvin tien reunaan, jossa kasvaa norjanangervo Spiraea `Grefsheim´ sekä muutama terijoensalava (tässä niillä on tilaa kasvaa). Tämän kesän/syksyn aikana meidän sähköjohdot kaivetaan maan alle ja nähtäväksi jää ovatko ne työmiesten putkilinjan tiellä. Toivon, että olen vielä lomalla silloin kun kaivurimiehet saapuvat meidän kohdalle ja ehdin napata norjanangervojen juurakot talteen. Rusopajuangero, Spiraea x billiardii  (n. 100- 150 cm korkea) näkyvät aukon vasemmalla reunalla. Kahden rusopajuangervon välissä, pengerryksen tienpuolella kasvaa vielä idänvirpiangervo Spiraea chamaedryfolia (n. 100- 150 cm korkea).
 
Tämä kohta osoittautui haasteelliseksi kuvattavaksi. Liian paljon samankorkuisia kasveja. Tämä on otettu tuulisena päivänä, joten kaikki kasvit ovat hiukan etukenossa tielle päin. Kuvan rajaa vasemmalla sähkötolppa (joka sähkötyön yhteydessä ehkä poistetaan ja se harmittaa, sillä pajuseinämä kiinnittyy siihen). Tolpan juurelta löytyy neljä lumipalloheisiä, Viburnum opulus `Roseum´ (n. 200 - 400 cm korkea). Ne on istutettu jonoon metrin välein, jotta kasvaessaan muodostaisivat tiheän aidanteen. Tänä vuonna leikkasin kasvuton aika lyhyeksi, sillä nälkäinen toukka söi kaikki lehdet. Ajattelin, että otetaan uusi alku kasvulle. Siellä täällä heisien lomassa kasvaa hennon vaaleanpunainen rohtosuopayrtti, Saponaria officinalis. Kuvan etuosassa vasemmalta katsoen, korallikanukka, Cornus alba `Sibirica´ (n. 200 - 300 cm korkea) ja ruusuangervo, Spiraea japonica `Froebelii´ (n. 50 - 100 cm korkea). Pensaiden alla, pihan puolella kasvaa suikeroalpi sekä kevätvuohenjuuri, Doronicum orientale ja tien puoleisella laidalla herttavuorenkilpi, Bergenia cordifolia.


Lumipalloheisin nakerretut lehdet. Nälkäinen toukka näkyy kuvassa vasemmalla :O)

 Kevään ensimmäiset kukkijat. Herttavuorenkilpi, Bergenia cordifolia sekä helmililja, Muscari armeniacum. Välissä kasvaa lumipalloheisi, joka ei vielä ole ehtinyt lehteen.

 Rohtosuopayrtti, Saponaria officinalis.

Koska lumipalloheisi on nyt leikattu matalaksi, sen takaa näkyy perennapenkin korkein kukkija, jaloritarinkannus, Delphinium sp. Rohtosuopayrtin seassa pilkahdus tarha-alpia.
 
Sähkötolpan takaa alkaa pajuseinämä, jota pujottelin tuulensuojaksi perennapenkille, KLIK. Seinämän oikeassa reunassa kasvaa tuoksuvadelma, Rubus odoratus. Tämän kasvin sijoituksessa tein myös ison virheen, sillä se leviää voimakkaasti juurivesojen avulla ja yrittää tunkea perennapenkin puolelle. 

 Tuoksuvadelman kukka.

 Näkymä tieltä pihalle 2010.

Näkymä tieltä pihalle 2013.

Kartiotuijat jäävät nyt vasempaan reunaan ja niiden edessä näkyvät sinilaakakataja Juniperus horizontalis `Glauca´ että tarhakatajaa Juniperus x pfitzeriana `Mint Julep´. Katajien tyvelle pitäisi vielä laittaa varjossa viihtyviä maanpeitekasveja ja pengerryskiville levinnyt hopeahärkki pitäisi siirtää uuteen paikkaan. Aina löytyy uutta puuhaa.

Koska teen puutarhuriopintojeni lopputyönä pihasuunnitelmaa omalle pihalle, oli tämänhetkinen tilanne ja se miten tähän päädyttiin, hyvä saada koottua muistiin. Olen tämän viikon sairastanut kunnon vatsaflunssan. Pihatöihin en ole pystynyt, mutta oli hyvää aika näiden kirjoitusten kokoamiseen. Vielä olisi kaksi viikkoa lomaa jäljellä :O)

Mukavaa viikonloppua kaikille!

8 kommenttia:

  1. Meilläkin tuossa lumipalloheisissä on toukkia ja lehdet syötynä...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla oli sama ongelma, silloin kun lumipalloheisi oli tuon kolmion mallisen perennapenkin tilalla. Siirron jälkeen se on kuitenkin kukkinut kauniisti monta vuotta. Nyt harmittaa, että toukat löysivät sen. ;O/

      Poista
  2. Ihanan runsaat istutusalueet sulla! Saatkin lopputyöstä todellisen hyödyn tehdessäsi suunnitelman omaan puutarhaasi.

    VastaaPoista
  3. Oli mukava kuulla sinusta!
    Kyllä sinulla on ihana piha. Jäin oikein vertailemaan pihanäkymäkuvia ennen ja jälkeen. Kyllä ehtii muutamassa vuodessa kasvaa!
    Olen itse huomannut, että kun kattaa maan (käytän masikkakangasta ja kuorikatetta) niin kasvit viihtyy. Pihani on hiesua, joka huivuu herkästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvua olen katsellut minäkin. Ihmetellen. Kiva, kun näkymä suoraan terassille alkaa viimein peittyä. Meillä myös tuulee aina. Jospa sitäkin saataisiin hiukan taltutettua :O) Meillä on ihan savimaa.

      Poista

Mukavaa, että kävit vierailulla ♥